Marjatta Näätäsen kirjoitus Helsingin Sanomissa 4.5.2005

Kursiivilla kirjoitetut tekstit HS:n toimitus oli poistanut alkuperäisestä sisällöstä ilmeisesti tilanpuutteen takia.

Pisa-tuloksiin on jo reagoitu Unkarissa

Seitsemän matematiikan didaktiikan asiantuntijaa esitti (HS 27.4.), että ajattelemisen aihetta matematiikan opetuksen tulosten suhteen tarjoaa Unkari. Se "sijoittui korkealle sisältöpainotteisessa TIMSS-vertailussa, mutta putosi huomattavan alas heti sen jälkeen suoritetussa matemattisen tietämyksen käyttö- ja soveltamistaitoa arvioivassa Pisa-vertailussa".

Kysymys on mielenkiintoinen. Vuosia unkarilaisten kanssa yhteistyötä tehneenä esitän muutamia vertailuja Suomen ja Unkarin välillä.

Suomalaisia koululaisia on osallistunut unkarilaisten pitämiin leirikouluihin jo vuosien ajan. Lahjakkaat matematiikasta kiinnostuneet oppilaamme ovat nauttineet matematiikasta nähdessään tuttuja asioita käsiteltävän eri tavalla kuin omassa koulussa. Se syventää heidän ymmärtämystään ja lisää kiinnostusta matematiikkaa kohtaan.

Kansainvälisissä vertailuissa tulee Suomen osalta esille merkittävä ero tyttöjen ja poikien välillä matematiikkaan suhtautumisessa. Unkarin kohdalla tällaista eroa ei esiinny.

TIMSS-tutkimuksessa positiivisimmin matematiikkaan suhtautuvien luokkaan kuuluvien poikien ja tyttöjen ero oli kaikista tutkituista maista suurin Japanissa, seuraavana oli Suomi. Pisa -tutkimuksessa kerätyn taustainformaation mukaan Unkari on maa, jossa yhteiskunnallis-taloudellis-kulttuuritekijöistä johtuva hajonta eri koulujen välillä on suurimpia.

Hajonta on kasvanut viime vuosina. Samanlainen koulutusjärjestelmän tason repeäminen on näkyvissä myös muissa ns. Itä-Euroopan maissa, syynä resurssien leikkaukset.

Tulevaisuudessa näkyvät yhä voimakkaammin seuraukset osaajien siirtymisestä länteen.

Tämä tarjoaa Suomen koulutusjärjestelmän rahoitusta leikkaaville varoittavan esimerkin, tasaisesta hyvästä tasosta on helppoa ja nopeaa päästä eroon - ja länteenhän täältäkin virta osaajia vie.

Unkarissa on jo reagoitu Pisa-tuloksiin lisäämällä datan esittämistä ja esitetyn informaation lukemista sisältäviä sanallisia tehtäviä oppikirjoihin; tällaisia ei siellä ole harjoiteltu, päinvastoin kuin meillä.

Pisa-tutkimuksen tehtävistä näitä oli noin 40 prosenttia.

Unkarilaisten matemaattisen tietämyksen käyttö- ja soveltamistaidolla on arvostusta, esimerkiksi Nokia, Ericsson ja General Electric ovat perustaneet tutkimuskeskuksia Unkariin. Suomessakin on satoja unkarilaisia Nokialla töissä - suomalaisia osaajia ei riitä. Unkarin koulutusjärjestelmä on myös onnistunut, jos yhtenä pyrkimyksenä on, että ainakin joku sen kasvateista saa korkeita tunnustuksia; jopa Nobelin palkintoja on kahdeksan matemaattista pohjaa vaativissa luonnon- ja taloustieteissä.

Marjatta Näätänen
dosentti
matematiikan ja tilastotieteen laitos
Helsingin yliopisto