Marjatta Näätäsen kirjoitus Helsingin Sanomissa 2.6.2006

PISA-uutisointi loi vääriä mielikuvia

Suomessa mainitaan nykyisin melkein kaikkien tilaisuuksien juhlapuheissa, että koululaisemme ovat matematiikan huippuosaajia ja viitataan PISA -vertailuun.

Valitettavasti PISA -aineistosta näkyy kuitenkin, että Suomen keskiarvo nousi OECD-maiden parhaaksi, koska Suomen huonoimmat olivat selvästi muiden maiden huonoimpien yläpuolella. Tällainen tulos ei tarkoita huippuosaamista.

Parhaiden suoriutuneiden oppilaiden suhteen Suomea parempia olivat Alankomaat, Belgia, Hong Kong, Japani, Korea, Lichtenstein ja Sveitsi. Näiden maiden oppilaista sai yli 668 pistettä 7.3%, 9.0%, 10.5%, 8.2%, 8.1%, 7.3%, 7.0%, Suomen oppilaista 6.7%.

Heikoimpiemme menestykseen vaikutti varmaankin heihin käytetty erityinen panostus ja muulla kuin äidinkielellään opetusta saavien pieni osuus Suomessa. Lisäksi Suomen kouluissa harjoitellaan "PISA-matematiikkaa", josta suuren osan muodostaa - sinänsä hyödyllinen - tehtävän lukeminen ja aineiston esittäminen erilaisten kaavioiden avulla sanomalehtien tyyliin. Joissain Itä-Euroopan maissa tällaista ei pidetty matematiikkaan kuuluvana ja he lisäsivät vasta pari vuotta sitten oppikirjoihinsa PISA -tyyppisiä tehtäviä.

PISA -tulosten uutisointi on tärkeää, sillä niillä voidaan perustella merkittäviä poliittisia koulutuspäätöksiä. Nyt on kuitenkin koko kansalla - matematiikan opettajia lukuunottamatta - sellainen käsitys, että koululaisemme ovat matematiikan huippuosaajia. Tätä miellyttävää harhaa ei ole enää helppo poistaa.

Mitenkähän monessa muussakin asiassa meitä on johdettu harhaan käyttämällä tutkimustulosten leväperäistä tai tarkoitushakuista uutisointia? Jo yksistään se, että PISA -uutisointi onnistui pääsemään näin virheellisenä läpi kautta koko median, antaa aihetta vakavaan huoleen: miten luotettavilla perusteilla tässä maassa tehdään päätöksiä?

Marjatta Näätänen
dosentti
matematiikan ja tilastotieteen laitos
Helsingin yliopisto