George Malatyn kirjoitus Helsingin Sanomissa 8.10.2006

Matemaattisesti lahjakas lapsi kaipaa myös erityiskasvatusta

Kun keskustellaan lahjakkaiden opetuksesta ja vielä erityskasvatuksesta, unohdetaan, että lahjakkaat lapset ovat myös erityislapsia.

Yhteiskunnallamme ja laajemminkin ihmiskunnalla ei ole varaa jättää lahjakkaita ilman erityiskasvatusta.

Tämä ei tarkoita sitä, että vähennetään perinteistä erityiskasvatusta. Kuitenkin demokraattisen periaatteen mukaan, joka sisältää samat oikeudet kaikille, lahjakkailla lapsillamme on myös oikeus erityiskasvatukseen.

Dosentti Matti Lehtinen on tehnyt monien vuosien ajan arvokasta työtä matematiikkaolympialaisten joukkueidemme valmistamisessa. Kuitenkin meillä on selvästi ollut olennainen puute matemaattisesti lahjakkaiden koulutuksessa.

Menestyneet maat tarjoavat lahjakkaille erityiskouluja ja erityisluokkia. Poliittiset ja filosofiset erot näissä maissa eivät estä tämäntyyppisen erityiskasvatuksen tarjontaa, sitä on yhtä hyvin Kiinassa kuin Yhdysvalloissa.

Keskustelussa tuodaan esille tosiasia, että lahjakkuuden lajeja on kymmeniä, ja tästä tehdään johtopäätös, että lahjakkaille ei tarvitse perustaa omia kouluja.

Unohdetaan, että meillä on ympäri maata jo perinteisesti kouluja ja luokkia tietyillä alueilla lahjakkaille. Lukion tasolla meillä on urheilu-, musiikki- ja taidelukioita.

Näissä lukioissa on mahdollista jättää suorittamatta jopa puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista, jotta annetaan tilaa erityislahjakkuuden kasvulle.

Peruskouluissakin huolehditaan lahjakkaista mainituissa aineissa hyvin, erityisesti musikaalisesti lahjakkaista. Meillähän on musiikkiluokkia kolmannesta luokasta lähtien ja niillä myös on mahdollista vähentää tunteja muista oppiaineista.

On valitettavaa, että matemaattisesti lahjakkailla lapsilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia.

Vasta vuonna 1995 Helsingissä Maunulan yhteiskouluun saatiin ainoa matematiikkaan painottunut erityislukio.

Matemaattisesti lahjakkaat lapset tarvitsevat kuitenkin erityiskasvatusta paljon aikaisemmin kuin vasta lukiossa. Matemaattisen ajattelun kehitys tarvitsee paljon pitempää aikaa.

Keskustelussa halutaan jättää lahjakkaiden hoito kerhojen tehtäväksi. Erityisesti taito- ja taideaineilla ollut erilaisia kerhoja, mutta erityiskouluja ja erityisluokkiakin on tarvittu.

Käytännössä matematiikkakerho on mahdollista järjestää vain kerran viikossa. Tämä ei vastaa sitä, mitä tarjotaan erityiskouluissa lahjakkaille.

Lapsen on saatava sopivia haasteita ja niitä on tällä hetkellä vaikea tarjota matemaattisesti lahjakkaille. Näille lapsille tavallinen opetussuunnitelma ei ole haasteellinen. Pahimmassa tapauksessa kiinnostus matematiikkaa kohtaan hiipuu ajan myötä haasteiden puutteen vuoksi.

George Malaty
matematiikan opetuksen dosentti
Joensuun yliopisto