Matematiikkalehti Solmun etusivu

PDF - PS

- epäyhtälön johto käänteisellä induktiolla ja sen käyttö ääriarvotehtävissä

Irmeli Pietilä



1. Aritmeettisen ja geometrisen keskiarvon välinen epäyhtälö

Ensiksi todistetaan. että $\frac{ x_{1}+x_{2} }{2} \geq \sqrt{ x_{1}x_{2}
}$ on totta, kun $x_{1},x_{2} > 0 $.


(1) \begin{displaymath}
\left( \frac{ x_{1}+x_{2} } {2} \right)^2 \geq x_{1}x_{2},
\end{displaymath}

operaatio on sallittu, koska molemmat puolet ovat positiivisia.
(2) \begin{displaymath}
\frac{ {x_{1}}^2 +2x_{1}x_{2}+{x_{2}}^2 }{4} \geq x_{1}x_{2},
\end{displaymath}


(3) \begin{displaymath}
{x_{1}}^2+2x_{1}x_{2}+{x_{2}}^2 \geq 4x_{1}x_{2},
\end{displaymath}

operaatio on sallittu, koska 4 on positiivinen.
(4) \begin{displaymath}
{x_{1}}^2-2x_{1}x_{2}+{x_{2}}^2 \geq 0,
\end{displaymath}


(5) \begin{displaymath}
{(x_{1}-x_{2})}^2 \geq 0.
\end{displaymath}

Edellisessä epäyhtälössä yhtäsuuruus toteutuu jos ja vain jos $x_1=x_2$.


Seuraavaksi todistetaan epäyhtälö yleisessä tapauksessa:
(6) \begin{displaymath}
\frac{ x_{1} +x_{2}+...x_{n} }{n} \geq \sqrt[n]{ x_{1}x_{2}...x_{n} },
\qquad x_{1}, x_{2},...,x_{n} > 0.
\end{displaymath}

Askel 1 ($n=2^k$)

Epäyhtälö todistettiin tapauksessa $n=4$. Seuraavaksi voidaan todistaa matemaattisella induktiolla epäyhtälö todeksi, kun $n={2}^k$ ja $k>1$.


(7) \begin{displaymath}
\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3}+x_{4} }{4} \geq \sqrt[4] { x_{1}x_{2}x_{3}x_{4} },
\end{displaymath}


(8) \begin{displaymath}
\frac{ \frac{ x_{1} +x_{2} }{2} + \frac{ x_{3} +x_{4} }{2} }{2} \geq
\sqrt[4] { x_{1}x_{2}x_{3}x_{4} }.
\end{displaymath}

Geometristen keskiarvojen aritmeettinen keskiarvo!
(9) \begin{displaymath}
\frac{ \frac{ x_{1} +x_{2} }{2} + \frac{ x_{3} +x_{4} }{2} }...
...2} } \sqrt { x_{3}x_{4} } } =
\sqrt[4]{x_{1}x_{2}x_{3}x_{4}}.
\end{displaymath}

Yhtäsuuruus toteutuu, jos $x_{1}=x_{2}$, $x_{3}=x_{4}$.
Yhtäsuuruus toteutuu, jos $x_{1}x_{2}=x_{3}x_{4}$.
Kummatkin ylläolevista ovat tosia, jos $x_{}1=x_{2}=x_{3}=x_{4}$.

Askel 2

Käänteisellä induktiolla näytetään todeksi, että epäehtälö on voimassa tapauksessa $n=3$, kun se on voimassa tapauksessa $n=4$.


(10) \begin{displaymath}
\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3} }{3} \geq \sqrt[3] { x_{1}x_{2}x_{3} }, \quad
x_{1}, x_{2}, x_{3}>0.
\end{displaymath}

Valitaan
(11) \begin{displaymath}
x_{4}=\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3} }{3}, \qquad \text{joten}\
x_{1}+x_{2}+x_{3}=3\cdot x_{4}.
\end{displaymath}


(12) \begin{displaymath}
\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3}+x_{4} }{4}=
\frac{ 3\cdot x_{4}+x_{4} }{4}
\geq\sqrt[4] { x_{1}x_{2}x_{3}x_{4} },
\end{displaymath}


(13) \begin{displaymath}
x_{4}\geq\sqrt[4] { x_{1}x_{2}x_{3}x_{4} },
\end{displaymath}


(14) \begin{displaymath}
x_{4}^4\geq x_{1}x_{2}x_{3}x_{4},
\end{displaymath}


(15) \begin{displaymath}
x_{4}^3\geq x_{1}x_{2}x_{3},
\end{displaymath}


(16) \begin{displaymath}
x_{4} \geq \sqrt[3]{ x_{1}x_{2}x_{3} }.
\end{displaymath}

Kuten muistamme, $x_{4}=\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3} }{3}$, joten

(17) \begin{displaymath}
\frac{ x_{1} +x_{2}+x_{3} }{3} \geq \sqrt[3]{ x_{1}x_{2}x_{3} }
\end{displaymath}

Yhtäsuuruus pätee, kun $x_{1}=x_{2}=x$. Samalla tavalla voisimme todistaa epäyhtälön todeksi kaikilla $n$:n arvoilla.

2. Maksimiarvo-ongelmat

Edellisen luvun epäyhtälöä voidaan käyttää maksimiarvotehtävissä, jos funktio voidaan kirjoittaa tekijöidensä tuloksi siten, että samojen tekijöiden summa on vakio.

Ongelma 1

Jana $a$ on jaettu kahteen osaan kuvan osoittamalla tavalla. Mikä on pinta-alan suurin arvo, jos se on määritelty $A=x^2y$ maksimiarvo? Mikä on $x$:n arvo siinä tapauksessa?

Kuva 1: $a=10$, $x,y>0$
\begin{Kuva}\begin{center}
\epsfig{file=jana.eps, height=3cm}
\end{center}\end{Kuva}


\begin{boxedminipage}[t]{6cm}
Muista!
\begin{displaymath}
\frac{ x_{1}+x_{2}+x_{3} }{3}\geq \sqrt[3]{x_{1}x_{2}x_{3}}
\end{displaymath}\end{boxedminipage}


\begin{displaymath}
\begin{split}
A(x)&=x\cdot x\cdot(10-x),\\
2A(x)&=x\cdot x\...
...\
A(x) &\leq \frac{4000}{24}\approx 148.148\ldots.
\end{split}\end{displaymath}

Edellisessä epäyhtälössä yhtäsuuruus toteutuu, jos $x_{1}=x_{2}=x_{3}$. Silloin

\begin{displaymath}
\begin{split}
x&=20-2x,\\
x&=\frac{20}{3}=6\frac{2}{3}, \qquad y=3\frac{1}{3}.
\end{split}\end{displaymath}


\begin{boxedminipage}[t]{6cm}
Vastaus ongelmaan 1:
\begin{displaymath}
A(x)\leq\...
...frac{20}{3}=6\frac{2}{3},\ y=3\frac{1}{3}.
\end{displaymath}\end{boxedminipage}

Ongelma 2

Ympyrän sisälle on piirretty sylinteri. Mikä on sylinterin maksimitilavuus, kun ympyrän säde on $R$?

Sylinterin sädettä on merkitty $r$:llä ja korkeutta $h$:lla (kummatkin aidosti positiivisia ja pienempiä kuin $R$). Sylinterin tilavuus on siten

Kuva 2:
\begin{Kuva}\begin{center}
\epsfig{file=kuva1.eps, height=3cm}
\end{center}\end{Kuva}


\begin{displaymath}
\begin{split}
V &=\pi r^2h,\\
r^2+\frac{h^2}{4}&=R^2. \quad...
...\cdot h, \quad
\text{yhtälö voidaan jakaa}\ \pi>0.
\end{split}\end{displaymath}

Yhtälö on positiivinen ja siksi voidaan korottaa neliöön.

\begin{displaymath}
\begin{split}
\left(\frac{V(h)}{\pi}\right)^2 &=\left(R^2-\f...
...}\right)^3\\
V(h)&\leq\frac{4\pi R^3}{3\sqrt{3}}.
\end{split}\end{displaymath}

Koska $\frac{4\pi R^3}{3}$ on pallon tilavuus $(=V(R))$, on sylinterin maksimitilavuus $V(h)=\frac{V(R)}{\sqrt{3}}$. Edellisessä epäyhtälössä yhtäsuuruus toteutuu, jos

\begin{displaymath}
\begin{split}
x_{1}&=x_{2}=x_{3},\\
R^2-\frac{h^2}{4} &= \f...
...^2}{4\cdot 3}, \qquad r=\frac{\sqrt{2}R}{\sqrt{3}}.
\end{split}\end{displaymath}


\begin{boxedminipage}[t]{6cm}
Vastaus Ongelmaan 2:
\begin{displaymath}
V(h)= \fr...
...}{\sqrt{3}},\ r=\frac{\sqrt{2}R}{\sqrt{3}}.
\end{displaymath}\end{boxedminipage}

Ennen Hortobagyin kurssia en olisi ratkaissut tätä ongelmaa edellämainitulla tavalla, vaan olisin käyttänyt derivaattaa.

Ratkaisutapa 2


\begin{displaymath}
\begin{split}
V(h)&=\pi \left(R^2-\frac{h^2}{4}\right)h,\\
...
...ad \text{mutta vain}\ h>0\ \text{on
hyväksyttävä.}
\end{split}\end{displaymath}

Kuva 3:
\begin{Kuva}\begin{center}
\epsfig{file=kaavio.eps, height=3cm}
\end{center}\end{Kuva}


\begin{boxedminipage}[t]{6cm}
Funktio saavuttaa maksimiarvonsa, kun $h=\frac{2R}...
...R}{\sqrt{3}}$\ ja tilavuus on
$V(h)=\frac{V(R)}{\sqrt{3}}$.
\end{boxedminipage}

3. Minimiarvo-ongelmat

Ensimmäisen luvun epäyhtälöä voidaan käyttää minimiarvotehtäviin, jos funktio voidaan kirjoittaa termien summaksi ja samojen termien tulo on vakio.

Ongelma 3

Mikä on funktion $f(x)=\frac{4x^2+1}{x}$, $x>0$, minimiarvo?

\begin{displaymath}
\begin{split}
f(x)&=4x+\frac{1}{x},\\
\frac{f(x)}{2}&=\frac...
...\geq \sqrt{4x\frac{1}{x}}
\geq 2,\\
f(x) &\geq 4.
\end{split}\end{displaymath}

Yhtäsuuruus pätee, jos $4x=\frac{1}{x}$, $4x^2=1$, $x=\frac{1}{2}$.


\begin{boxedminipage}[t]{6cm}
Vastaus ongelmaan 3:\\
$f(x)$:n minimiarvo on $4$.\\
Silloin $x=\frac{1}{2}$.
\end{boxedminipage}

Ja derivaatalla:

Kuva 4:
\begin{Kuva}\begin{center}
\epsfig{file=kaavio2.eps, height=2cm}
\end{center}\end{Kuva}


\begin{displaymath}
\begin{split}
f(x)&=4x+\frac{1}{x},\quad x>0,\\
f(x)'&=4-\f...
...silloin ainoastaan}\
x=\frac{1}{2}\ \text{kelpaa.}
\end{split}\end{displaymath}


Solmun etusivu
27.12.2001