Solmun yhteyteen liitetään vuoden sisällä kokoelma unkarinkielestä käännettyjä matematiikan koulutehtäviä ratkaisuineen. Käännöstyötä vie eteenpäin fil. tri Taneli Huuskonen, matemaatikko, joka on opiskellut asian harrastuksesta unkarin kieltä Helsingin yliopistossa. Osa käännöstyöstä tehdään AKO:n rahoittamalla käännöskurssilla, jolla on kymmenkunta suomalaista unkarinopiskelijaa ja kaksi unkarilaista suomenopiskelijaa.
Yhteistyön taustalla on huoli jo vuosia sitten havaitusta riittämättömästä matematiikan osaamisen tasosta, joka vaikeuttaa jo teollisuuden työvoimansaantiakin. Valitettavan yleinen väärinkäsitys Suomessa on, ettei matematiikkaa enää tarvita tietokoneiden yleistymisen takia; on jäänyt huomaamatta, ettei matematiikka ole koneella korvattavaa mekaanista laskemista. Matematiikka on moderni, nopeasti kehittyvä tiede, korkean teknologian perusta ja tarpeellinen yhä useammilla, myös ns. "pehmeillä" aloilla. Tilanteen korjaamiseksi on mietitty, mistä suunnasta kannattaisi ottaa oppia. Unkari on pieni maa, jolla on kansainvälisissä kouluvertailuissa poikkeuksellisen hyvä menestys, lukuisia ensi luokan matemaatikkoja ja yli kymmenen Nobelin palkintoa aloilla, jotka vaativat hyvää matemaattista pohjaa. Kielisukulaisuuden takia yhteistyövalmius on erityisen sydämellistä.
Unkarin matematiikan menestyksen takana on pitkät perinteet, työ ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen arvostus. Sata vuotta sitten aloitettiin matematiikkalehti Kömal ja jokavuotiset matematiikkakilpailut, jotka mahdollistivat matemaattisten kykyjen löytämisen ja kehittämisen tasapuolisesti koko maassa. Opetusmenetelmänä käytetään paljon matemaattisten tehtävien ratkaisua. Menetelmä vaatii paljon opettajalta, koska tehtävät eivät ole erillisiä "knoppeja", vaan ongelmia, joiden pohjalta taitava opettaja pystyy ohjaamaan matematiikan rakenteen omaksumista. Pystyäkseen tähän opettaja tarvitsee vahvan pohjakoulutuksen.
Opetushallitus ja Wihurin rahasto tukevat käännöshanketta. Lopputuloksen toivotaan innostavan koululaisiamme matematiikan opiskeluun. Tämä olisi erityisesti tytöille tarpeen, jotta he eivät löisi laimin koulumatematiikan opiskelua ja näin ymmärtämättä asian vakavuutta karsisi myöhempiä opiskelumahdollisuuksiaan ja uravalintojaan.
Marjatta Näätänen
dos.
Matematiikan laitos
Helsingin yliopisto