Luxemburgista löytyy eräänlainen ratkaisu Solmussa esiin tuotuun ongelmaan: Ecole Privée Fieldgen. Se on yli sata vuotta sitten perustettu (katolinen) tyttökoulu, jonka alkuperäinen tavoite oli opastaa tyttöjä koti- ja maatalouteen, mutta jonka nykyistä olemassaoloa koulun edustajat perustelevat juuri niillä syillä, joita Marjatta Näätänen toi esiin otsikossa mainitussa Solmussa.
Koulu on hyvin varustettu, tietokoneluokissa 250 konetta, koulun katolla observatorio jne. Koulun oppilaat ovat iältään 12:sta 19:een ja koulua voi tavoitteista riippuen käydä 3, 5 tai 7 vuotta. Seitsenvuotinen putki on yliopistoon johtava. Oppilaita tulee kouluun kaikkialta maasta, osa asuu koululla. Viimeisen 20 vuoden aikana oppilasmäärä on kaksinkertaistunut ollen nyt noin 1400 ja suuren suosion takia koulu joutuu rajoittamaan oppilasmäärää. Opettajakunnasta noin puolet on miehiä. Koulun edustajat sanovat Saksassa ja Sveitsissä tehtyjen tutkimusten osoittavan, että tyttökoulun käyneistä suhteellisesti suurempi osa jatkaa yliopisto-opintoja matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa kuin sekakoulun käyneistä tytöistä ja että ero on tilastollisesti merkitsevä.
Fieldgen joutuu käyttämään samaa opetusministeriön vuosittain vahvistamaa opetussuunnitelmaa kuin maan muutkin koulut. Koulun alkaessa opettajat saavat ministeriöstä kirjan, jossa on annettu kunkin oppiaineen opetettavat sisällöt sekä ajankäyttösuunnitelma. Kirjassa on lueteltu oppikirjasta läpikäytävät kappaleet, esimerkit sekä harjoitustehtävät. Luxemburgissa on ylioppilaskoettamme vastaava valtakunnallinen päättökoe, jossa on osallistuttava kahdeksan aineen kokeeseen. Keskimäärin neljäsosa oppilaista reputtaa. Näissä raameissa opettajat pyrkivät löytämään tyttöjä motivoivan lähestymistavan matemaattisiin aineisiin. Opettajia on osallistunut esim. Saksassa järjestettyihin seminaareihin, joissa pohditaan, miten fysiikkaa tulisi opettaa tytöille. Taustalla on käsitys, että tytöt ja pojat omaksuvat eri tavalla tiettyjä oppiaineita. Tyttöjä pyritään ohjaamaan heidän taipumuksiaan vastaaville aloille, vaikka nämä eivät olisi tyypillisiä "naisten aloja". Opettajien mielestä koulussa esiintyy vähemmän stereotyyppistä ajattelua kuten "tytöt ovat huonoja matematiikassa, pojat kielissä" ja näin tytöille tulee parempi itseluottamus matematiikassa.
Oppilaat tulevat kouluun 12 vuoden ikäisinä. Kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana ohjelma on matematiikan osalta kaikille sama. Matematiikkaa opetetaan 4, 3 ja 3,5 tuntia viikossa. Kahdelle seuraavalle vuodelle oppilas voi valita joko kirjallisuus- tai tieteellispainotteisen linjan. Matematiikan viikkotuntimäärä on vastaavasti 3 ja 4. Lukiotamme vastaava osuus koulusta (kaksi viimeistä kouluvuotta) jakautuu kieli-, reaali- ja matemaattiseen linjaan. Matemaattisella linjalla matematiikkaa opiskellaan aluksi 7 viikkotuntia ja viimeisellä luokalla 9 viikkotuntia. Fysiikkaa ja kemiaa on yhteensä 7 viikkotuntia molemmilla luokilla.
Matematiikka opiskellaan ranskaksi. Sisältöjen painotukset poikkeavat eräiltä osin meikäläisistä. Geometria, vektorioppi ja analyyttinen geometria näyttää kietoutuvan yhdeksi kokonaisuudeksi. Analyyttiseen geometriaan perehdytään vektorioppia soveltaen ja varhaisessa vaiheessa käsitellään geometrisia kuvauksia. Opetus näyttäisi osin noudattavan spiraaliperiaatetta, sillä vektorioppiin palataan useasti aina syventäen. Myös vektoritulo sovelluksineen opetetaan ja geometristen kuvausten käsittely huipentuu matriisilaskentaan, jossa käsitellään 2 x 2- ja 3 x 3-matriisien ominaisuuksia. Myös kompleksiluvut ovat keskeisesti mukana kahden viimeisen kouluvuoden opetuksessa. Todennäköisyyslaskennasta käsitellään vain diskreettejä muuttujia ja kombinatoriikkaa sekä vähäsen tilastolaskentaa. Binomijakauma, geometrinen jakauma ja hypergeometrinen jakauma käsitellään. Sisältöjen painotus näyttäisi tukevan matemaattiseen ajatteluun suuntautumista, mikä onkin tärkeämpää kuin oppimäärän laajuus sinänsä. Täkäläistä suurempi tuntimäärä antaa mahdollisuuden oppimäärän kiireettömään läpikäyntiin.
Vaikka Fieldgen ei pyri olemaan eliittikoulu, joka vuosi koulun oppilaita on maan parhaan viiden prosentin joukossa. Koulun kasvava suosio ja sen oppilaiden hyvä menestyminen jatko-opinnoissa on yksi osoitus siitä, että Solmussa esiin nostettu ongelma on todellinen ja jotain konkreettista olisi tehtävä asian eteen. Fieldgen saattaisi olla hyvä opintoretken kohde näitä asioita pohtiville henkilöille.
Markku Halmetoja
hamlet@mantta.fi