* * *
Nämä vastaukset ovat toisaalta sekä täysin oikeassa, että toisaalta täysin väärässä siinä mitä ne vihjaavat mutteivat sano: että historiasta ei ole hyötyä tai matematiikka ei kuulu yleissivistykseen.
Matematiikan ja luonnontieteiden hyödyllisyydestä kyllä puhutaan kaikkialla: edellisessä Solmun numerossa ja yläasteen 9.-luokkalaisille jaetussa "Kuka tarvitsee matematiikkaa?" -lehtisessä yritetään todistella, että ammatista riippumatta matematiikkaa tarvitaan. Mutta miksi ei tule ensimmäiseksi mieleen, että matematiikka kuuluisi yleissivistykseen? Onko todellakin niin, että matematiikalle -- jonka kreikkalaiset vielä katsoivat filosofian, viisauden rakastamisen, osaksi -- ei enää löydy muuta tehtävää kuin uusien insinöörien tuottaminen Nokialle?
Teknologian, erityisesti tietotekniikan, osaaminen on nykyään muotia, ja samalla lukio on muuttumassa "valinnaisuuden" nimissä yhä enemmän ammattiin valmistavaksi. Samalla on kyllä saatu lisää valinnaisia kursseja, mutta valitettavasti lukiosta pääsee nykyään läpi huolestuttavan pienellä ymmärryksellä luonnontieteiden perusteista.
Esimerkiksi lukiofysiikan yksi pakollinen kurssi kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä. Epäilen, että melkoisella osalla oppilaista ei ole edes kunnollista käsitystä siitä, mitä tieteellä tarkoitetaan -- mitä sitten kurssi "Fysiikka luonnontieteenä" voi tarjota?
Näin pitkälle valinnaisuudessa ei minusta tulisi mennä: matematiikan ja luonnontieteiden perusasiat kuuluvat kaikkien yleissivistykseen, ei vain tulevien matemaatikkojen ja insinöörien. Kouluopetuksen sisällön tulisikin korostaa nimenomaan näiden aineiden yleissivistävää puolta.
Sana "matematiikka" tarkoittaa vapaasti käännettynä oppimisen taitoa, ei kaavojen ulkoaopettelua. Loogisen ajattelun, tieteen filosofian, tieteellisen metodin ja niiden historian tulisi olla luonnontieteiden opetuksen keskeisiä osia eikä vain jotain joka mainitaan ohimennen jossain valinnaisessa filosofian kurssissa.
Tämän opetuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi näkisin "ymmärryksen", en "osaamisen". Luonnontieteiden ei tarvitse olla vain työkaluja, vaan ne voivat tarjota harjoittajalleen samanlaista iloa kuin musiikki tai kuvataiteetkin. Ei musiikkiakaan opiskella jotta sillä ansaitsisi rahaa, joten motivoiko sitten kaukana tulevaisuudessa saavutettava hyöty opiskelemaan juuri nyt mahdollisesti vielä puulta maistuvaa matematiikkaa?
Sen lisäksi, että matematiikan ja luonnontieteiden tuntemus kuuluu yleissivistykseen, siitä on toki myös hyötyä. Työelämässä tarvittavia erikoistaitoja ei mitenkään voi oppia koulussa, mutta juuri luonnontieteet antavat niille lujan perustan -- alasta riippumatta. Erikoistaidot vanhenevat entistä nopeammin, joten voikin kysyä palveleeko yhä enemmän ammattiin valmistava lukio kenenkään tarpeita?
* * *
Kiitokset Jouni Seppäselle jota ilman tämä ei olisi koskaan valmistunut.
Luettavaa:
Pasi Eronen <pe@iki.fi>
* * *
The difference between science and the fuzzy subjects is that science requires reasoning while those other subjects merely require scholarship.
Lazarus Long in Robert Heinlein's "Time Enough for Love"