Vuonna 1995 toteutetun Opetushallituksen raportin mediasuosikiksi nousi maan valtalehden johdolla näyttävästi -- ja kritiikittä -- julkistettu tulos, että Mikkelin läänin koulujen suoritukset matematiikassa ovat selvästi parempia kuin muiden läänien.
Arkhimedes-lehdessä 3/97 Joensuun yliopiston tilastotieteen professori Juha Alho kirjoittaa aiheesta otsikolla "Tilastollisia ongelmia matematiikan oppimisen arvioinnissa". Professori Alho päätyi Opetushallituksen raportin luettuaan lopputulokseen, ettei selvitys riitä perusteeksi väitteelle Mikkelin läänin paremmuudesta -- kuin tietenkin tutkimukseen valittujen kolmen ryhmän osalta. Selvityksessä on käytetty tilastollisia menetelmiä niin puutteellisesti, ettei pienen otoksen tuloksia voida yleistää ja pitää tilastollisesti luotettavina.
Kirjoituksensa alussa Alho esittelee tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja kertoo yksityiskohtaisesti, mitä virheitä tehtiin. Yhteenvetona hän toteaa: "Opetushallituksen teettämän selvityksen tulokset eivät siis ole päteviä kolmesta syystä: tulosten analyysissä ei ole otettu huomioon ryvästystä eikä monivertailua, ja itse otos on ollut liian pieni. (Myös tutkimusmenetelmien ja aineiston kuvaukset ovat puutteellisia). Samassa julkaisussa on useita muitakin selvityksiä, joiden tilastollisissa analyyseissä on analogisia ongelmia. Edelleen matematiikkaa koskevasta selvityksestä käy ilmi, että vastaava, virheellinen analyysi oli tehty vuoden 1990 aineistosta. -- Valitettavasti näistä kokemuksista tulee mieleen epäily, onko Suomessa viime vuosikymmeninä tehty yhtään koululaitosta koskevaa, otantaan perustuvaa arviota, jossa ei esiintyisi ainakin joitakin edellä mainituista puutteista." Alaviitteessä Alho jatkaa: "Tätä epäilystä ruokkii mm. se, että omassa yliopistossani kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyy vajaan puolen approbaturin verran tilastotiedettä, eikä kasvatustieteilijöitä esimerkiksi aineopintokursseilla näy". Alho päättää pohdintansa: "Julkisuudessa tulokset otettiin lähes kritiikittä vastaan ja `tieto' Mikkelin läänin matematiikan tasosta levisi nopeasti. Kuten edellä on nähty, selvitys on kuitenkin amatöörimäinen, ja sen tulokset eivät ole luotettavia. Onkin vaikea nähdä, miten peruskoulun kehittämistä edistää tällaisten pikaraporttien teettäminen."
Alhon selkeän, objektiivisen ja perustellun kirjoituksen luettuaan tulee oudon ontto olo. Millaisella asiantuntemuksella maamme koululaitoksen tuloksia seurataan? Yhteiskunnassamme koulutuksen merkitystä korostetaan liturgian omaisesti joka taholta. Olisikohan korkea aika lopettaa tyhjät puheet, myöntää menetelmätieteiden hallinnan arvo "tietoyhteiskunnassamme" ja teettää maan koululaitoksen kehittämistä ohjaavat tutkimukset henkilöillä, joilla on hyvä -- tai edes amatöörien virheiltä suojaamaan riittävä -- tilastollinen koulutus?
Roope Uusitalon lisensiaattityössä (Helsingin yliopisto, talouden rakenteiden ja kasvun tutkimusyksikkö) tutkittiin lahjakkuuden vaikutusta (miesten) ansiotasoon. Tuloksena oli, että suurin merkitys on matemaattisella lahjakkuudella. Tutkimuksessa käytettiin aineistona varusmiesten lahjakkuustestien tuloksia, joten aineisto kattoi lähes koko miesikäluokan.
Jo vuoden 1996 kesällä saksalainen Focus-lehti kertoi, että tutkijat ovat vahvistaneet Internet-riippuvuusoireyhtymän olemassaolon. Oireisiin kuuluu ajantajun kadottaminen verkon parissa ja toistuvat unet siitä.
"Vaikka omaa muotoaan toistavat fraktaalit ovat puhtaasti matemaattinen käsite, ne muistuttavat todella hätkähdyttävästi monia luonnon muotoja. Syksyisen vierailun koivujen äärelle tehnyt matematiikan professori Mats Gyllenberg Turun yliopistosta sanoi löytävänsä myös koivunlehdestä fraktaalisia kuvioita. Luonnossa on paljon kuvioita ja muotoja, joita klassinen matematiikka ei pysty kuvaamaan. Siksi fraktaalin kaltaiset uudet käsitteet ovat hyviä. Näin me pääsemme kuvaamaan koivunkin geometriaa aivan uudella tavalla." Yliopisto 17/97 (Puuttuu Yliopistolehden verkkoversiosta.)
Marjatta Näätänen