Matematiikan opintojen motivoimiseksi esitetään usein toive matematiikan merkityksen tuomisesta esiin muiden, erityisesti biologisten alojen yhteydessä. Kouluun kaivattaisi myös ajankohtaista materiaalia, jonka pohjalta voi opetella ristiriitaisen informaatiotulvan käsittelyä ja omaa kannanottoa. Solmu aloittaa ekologisten tehtävien sarjan - johon voi tarjota tehtäviä - ajankohtaisella tehtävällä, joka liittyy Kemijoen rakentamisen jatkamiseksi tehtyyn Vuotoksen allassuunnitelmaan. Pohjois-Suomen vesioikeus on juuri tehnyt asiasta päätöksen, josta valitetaan ylempiin oikeusasteisiin.
Pesimäaikaisen linnuston suojeluarvo voidaan laskea uudella suojelupistearvomenetelmällä (Suomen ympäristökeskus 1996):
Linnuston suojeluarvoa laskettaessa otetaan huomioon lajin uusiutumiskyvyn indeksi (U), joka lasketaan linnun painosta, lajin lisääntyvän kannan suuruus Suomessa (K) ja lajin uhanalaisuuden indeksi Suomessa (S). Lajikohtainen suojelupistearvo (SA) lasketaan kaavalla SA =( U x S) / K. Pistearvo on sitä korkeampi, mitä hitaampi laji on lisääntymään, mitä uhanalaisempi se on ja mitä pienempi on kannan koko Suomessa. Tietyn elinympäristön suojeluarvo (LA) saadaan kertomalla kunkin alueella pesivän lajin muunnettu parimäärä (M), joka on parimäärä potenssiin 0.7, kyseisen lajin suojeluarvolla (SA) ja laskemalla saadut luvut yhteen, siis kaava on:
Linnustoon perustuvaa suojeluarvoa voidaan käyttää alueen suojeluarvon karkeana absoluuttisena mittana. Siinä lähtökohtana ovat uhanalaiset ja suojelua tarvitsevat lajit. Suojeluarvo kertoo luonnon monimuotoisuudesta. Alueella, jolla pesii monipuolinen linnusto, elää todennäköisesti myös monimuotoinen muu eliöstö. Seuraavassa taulukossa annetaan kullekin Vuotoksella esiintyvälle lajille pesimäkanta pareina, muunnettu parimäärä ja valmiiksi laskettuna suojeluarvo (SA) sekä kerrotaan, minkä osuuden prosentteina alueen koko suojeluarvosta kyseinen laji muodostaa.
| Laji | Pesimäkanta | Muutettu
parim. |
Suojeluarvo | M*SA | % |
| Hiiripöllö | 10 | 5,01 |
5 | 25,1 | 1,2 |
| Lapinpöllö | 5 |
3,09 | 13 | 40,1 | 1,9 |
| Suopöllö | 10 |
5,01 | 3,13 | 15,7 | 0,7 |
| Helmipöllö | 15 |
6,66 | 2,1 | 14,0 | 0,7 |
| Tervapääsky | 50 |
15,46 | 0,32 | 4,9 | 0,2 |
| Käenpiika | 10 |
5,01 | 1,6 | 8,0 | 0,4 |
| Palokärki | 8 |
4,29 | 1 | 4,3 | 0,2 |
| Käpytikka | 30 |
10,81 | 0,19 | 2,1 | 0,1 |
| Pikkutikka |
12 | 5,69 | 1,75 | 10,0 |
0,5 |
|
Pohjantikka | 40 | 13,23 | 2,88 |
38,1 | 1,8 |
| Kiuru | 3 |
2,16 | 0,16 | 0,3 | 0,0 |
| Törmäpääsky | 800 | 107,69 |
0,44 | 47,4 | 2,2 |
| Haarapääsky | 30 |
10,81 | 0,13 | 1,4 | 0,1 |
| Räystäspääsky | 200 | 40,81 |
0,12 | 4,9 | 0,2 |
| Metsäkirvinen | 2000 |
204,51 | 0,07 | 14,3 | 0,7 |
| Niittykirvinen | 4000 |
332,23 | 0,07 | 23,3 | 1,1 |
| Lapinkirvinen | 5 |
3,09 | 1,63 | 5,0 | 0,2 |
| Keltavästäräkki | 8000 | 539,71 |
0,13 | 70,2 | 3,3 |
| Västäräkki | 620 |
90,09 | 0,07 | 6,3 | 0,3 |
| Tilhi |
20 | 8,14 | 1,08 | 8,8 |
0,4 |
|
Peukaloinen | 3 | 2,16 | 0,2 |
0,4 | 0,0 |
| Rautiainen | 15 | 6,66 |
0,13 | 0,9 | 0,0 |
| Punarinta |
160 | 34,90 | 0,06 | 2,1 |
0,1 |
|
Sinirinta | 250 | 47,70 | 0,13 |
6,2 | 0,3 |
| Leppälintu | 300 | 54,20 |
0,12 | 6,5 | 0,3 |
| Pensastasku |
40 | 13,23 | 0,12 | 1,6 |
0,1 |
|
Kivitasku | 400 | 66,29 | 0,14 |
9,3 | 0,4 |
| Mustarastas | 1 | 1,00 |
0,2 | 0,2 | 0,0 |
| Räkättirastas | 75 |
20,54 | 0,1 | 2,1 | 0,1 |
| Laulurastas |
140 | 31,79 | 0,09 | 2,9 |
0,1 |
|
Punakylkirastas | 3100 |
277,94 | 0,09 |
25,0 | 1,2 |
| Kulorastas | 10 | 5,01 |
0,42 | 2,1 | 0,1 |
| Ruokokerttunen | 300 |
54,20 | 0,11 | 6,0 | 0,3 |
| Hernekerttu |
5 | 3,09 | 0,11 | 0,3 |
0,0 |
|
Lehtokerttu | 10 | 5,01 | 0,07 |
0,4 | 0,0 |
| Lapinuunilintu | 5 | 3,09 |
1,25 | 3,9 | 0,2 |
| Sirittäjä | 1 |
1,00 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
| Pajulintu |
9600 | 613,18 | 0,05 | 30,7 |
1,5 |
|
Hippiäinen | 330 |
57,94 | 0,04 |
2,3 | 0,1 |
| Harmaasieppo | 2000 | 204,51 |
0,06 | 12,3 | 0,6 |
| Kirjosieppo |
150 | 33,36 | 0,06 | 2,0 |
0,1 |
|
Hömötiainen |
85 | 22,42 | 0,05 | 1,1 |
0,1 |
|
Lapintiainen | 550 | 82,84 | 0,55 |
45,6 | 2,2 |
| Töyhtötiainen |
1 | 1,00 |
0,11 | 0,1 | 0,0 |
| Kuusitianen |
1 | 1,00 | 0,2 | 0,2 |
0,0 |
|
Sinitianen | 1 | 1,00 | 0,1 |
0,1 | 0,0 |
| Talitianen | 85 | 22,42 |
0,07 | 1,6 | 0,1 |
| Puukiipijä | 10 |
5,01 | 0,2 | 1,0 | 0,0 |
| Lapinharakka | 20 |
8,14 | 1,35 | 11,0 | 0,5 |
| Närhi |
5 | 3,09 | 0,22 | 0,7 |
0,0 |
|
Kuukkeli | 150 | 33,36 | 1,9 |
63,4 | 0,3 |
| Harakka | 10 |
5,01 | 0,24 | 1,2 | 0,1 |
| Varis |
75 | 20,54 | 0,27 | 5,5 |
0,3 |
|
Korppi | 75 | 20,52 | 0,78 |
16,0 | 0,8 |
| Kottarainen | 1 | 1,00 |
0,76 | 0,8 | 0,0 |
| Kuikka |
2 | 1,62 | 4,25 | 6,9 |
0,3 |
|
Laulujoutsen | 18 | 7,56 | 5 |
37,8 | 1,8 |
| Metsähanhi | 50 | 15,46 |
4,38 | 67,7 | 3,2 |
| Haapana |
35 | 12,05 | 0,56 | 6,7 |
0,3 |
| Tavi |
118 | 28,20 |
0,25 | 7,1 | 0,3 |
| Sinisorsa |
47 | 14,81 | 0,3 | 4,4 |
0,2 |
|
Jouhisorsa | 11 | 5,36 | 1,74 |
9,3 | 0,4 |
| Lapasorsa | 1 |
1,00 | 0,56 | 0,6 | 0,0 |
| Tukkasotka |
68 | 19,18 | 0,29 | 5,6 |
0,3 |
|
Lapasotka | 2 | 1,62 | 9,43 |
15,3 | 0,7 |
| Pilkkasiipi | 16 | 6,96 |
4 | 27,9 | 1,3 |
| Telkkä |
158 | 34,60 | 0,29 | 10,0 |
0,5 |
|
Uivelo | 52 | 15,89 | 3,38 |
53,7 | 2,5 |
| Tukkakoskelo | 10 | 5,01 |
0,6 | 3,0 | 0,1 |
| Isokoskelo |
15 | 6,66 | 0,64 | 4,3 |
0,2 |
|
Mehiläishaukka |
1 | 1,00 | 3,63 | 3,6 |
0,2 |
|
Sinisuohaukka | 27 | 10,05 | 3,25 |
32,6 | 1,5 |
| Kanahaukka | 9 | 4,66 |
2,33 | 10,8 | 0,5 |
| Varpushaukka | 16 |
6,96 | 0,92 | 6,4 | 0,3 |
| Hiirihaukka |
22 | 8,70 | 1,45 | 12,6 |
0,6 |
|
Piekana | 23 | 8,98 | 2,25 |
20,2 | 1,0 |
| Tuulihaukka | 9 | 4,66 |
1,73 | 8,1 | 0,4 |
| Ampuhaukka |
11 | 5,36 | 2,75 | 14,7 |
0,7 |
|
Nuolihaukka | 1 | 1,00 | 2,88 |
2,9 | 0,1 |
| Muuttohaukka | 4 | 2,64 |
12,57 | 33,2 | 1,6 |
| Pyy |
85 | 22,42 | 0,25 | 5,6 |
0,3 |
|
Riekko | 410 | 67,44 | 1,12 |
75,5 | 3,6 |
| Teeri | 350 |
60,37 | 0,3 | 18,1 | 0,9 |
| Metso |
651 | 93,22 | 2,1 | 195,8 |
9,3 |
| Kurki |
71 | 19,76 |
4,63 | 91,5 | 4,3 |
| Tylli |
5 | 3,09 | 2,25 | 6,9 |
0,3 |
|
Kapustarinta | 30 | 10,81 | 0,92 |
9,9 | 0,5 |
|
Töyhtöhyyppä |
12 | 5,69 | 0,46 | 2,6 |
0,1 |
|
Lapinsirri | 1 | 1,00 | 1,75 |
1,8 | 0,1 |
|
Jänkäsirriäinen | 66 |
18,78 | 2,56 | 48,1 | 2,3 |
| Suokukko |
320 | 56,70 | 1,32 | 74,8 |
3,5 |
|
Jänkäkurppa |
74 | 20,35 | 2,88 | 58,6 |
2,8 |
|
Taivaanvuohi | 440 | 70,86 | 0,2 |
14,2 | 0,7 |
| Lehtokurppa | 20 | 8,14 |
0,25 | 2,0 | 0,1 |
| Pikkukuovi |
20 | 8,14 | 1 | 8,1 |
0,4 |
|
Isokuovi | 25 | 9,52 | 1,74 |
16,6 | 0,8 |
| Mustaviklo | 70 | 19,57 |
2,2 | 43,1 | 2,0 |
| Punajalkaviklo | 1 |
1,00 | 0,8 | 0,8 | 0,0 |
| Valkoviklo |
60 | 17,57 | 1,38 | 24,2 |
1,1 |
|
Metsäviklo | 15 |
6,66 | 0,38 |
2,5 | 0,1 |
| Liro | 1680 |
181,02 | 0,54 | 97,7 | 4,6 |
| Rantasipi |
140 | 31,79 | 0,17 | 5,4 |
0,3 |
|
Vesipääsky |
40 | 13,23 | 0,56 | 12,7 |
0,6 |
|
Naurulokki | 2 | 1,62 | 0,24 |
0,4 | 0,0 |
| Kalalokki | 1 |
1,00 | 0,52 | 0,5 | 0,0 |
| Harmaalokki |
3 | 2,16 | 0,6 | 0,3 |
0,1 |
|
Lapintiira | 120 | 28,54 | 0,4 |
11,4 | 0,5 |
| Sepelkyyhky | 30 | 10,81 |
0,27 | 2,9 | 0,1 |
| Käki |
190 | 39,37 | 0,8 | 31,5 |
0,5 |
|
Varpunen | 10 | 5,01 | 0,15 |
0,8 | 0,0 |
| Peippo | 70 |
19,57 | 0,07 | 1,4 | 0,1 |
| Järvipeippo | 5900 |
436,11 | 0,07 | 30,5 | 1,4 |
| Viherpeippo |
20 | 8,14 | 0,15 | 1,2 |
0,1 |
|
Vihervarpunen | 1200 |
143,03 | 0,11 |
15,7 | 0,7 |
| Urpiainen | 1000 |
125,89 | 0,11 | 13,8 | 0,7 |
| Kirjasiipikäpylintu | 1 |
1,00 | 1,88 | 1,9 | 0,1 |
| Pikkukäpylintu | 300 |
54,20 | 0,16 | 8,7 | 0,4 |
| Isokäpylintu | 30 |
10,81 | 1,02 | 11,0 | 0,5 |
| Punavarpunen | 10 |
5,01 | 0,14 | 0,7 | 0,0 |
| Taviokuurna |
5 | 3,09 | 1,02 | 3,1 |
0,1 |
|
Punatulkku | 300 | 54,20 | 0,15 |
8,1 | 0,4 |
| Keltasirkku | 20 | 8,14 |
0,08 | 0,7 | 0,0 |
| Pohjansirkku | 1900 |
197,30 | 0,13 | 25,6 | 1,2 |
| Pikkusirkku |
620 | 90,09 | 0,9 | 81,1 |
3,8 |
|
Pajusirkku | 2300 | 225,53 | 0,13 |
29,3 | 1,4 |
| Yhteensä | 53176 |
2113,3 | 100,0 |
Vuotosalueen pesimälinnuston suojeluarvo jakaantuu lajiryhmittäin seuraavasti:
| Lajiryhmä | Osuus, % |
|---|---|
| Vesilinnut | 12,3 |
| Lokkilinnut | 0,6 |
| Kahlaajat | 20,4 |
| Petolinnut | 11,4 |
| Kanalinnut | 14,0 |
| Varpuslinnut | 32,2 |
| Muut | 9,1 |
| Yhteensä | 100,0 |
Vuotosalueen suojelupistearvo jakaantuu ympäristötyypeittäin seuraavasti:
| Ympäristötyyppi | Osuus, % |
|---|---|
| Suot | 57,7 |
| Järvet ja lammet | 17,4 |
| Virtavedet | 5,3 |
| Maa-alue | 19,6 |
| Yhteensä | 100,0 |
Koko Vuotosalueen pesimälinnuston suojeluarvo vuoden 1994 pesivän kannan mukaan laskettuna on 2113 pistettä. Kokonaispistemäärästä varpuslinnut muodostavat kolmanneksen ja kahlaajat viidenneksen. Vesi-, kana- ja petolinnut muodostavat kukin yli kymmenen prosentin osuuden. Ympäristötyypeittäin tarkasteltuna kosteikot, siis suot ja vesistöt, muodostavat 80% kokonaispistemäärästä, suojeluarvot ovat siis keskittyneet näihin ympäristöihin. Tärkeäksi lintualueeksi (IBA = Important Bird Area) onkin luokiteltu erityisesti Kemihaaran suot Vuotosalueella. Seuraavassa taulukossa esitetään vertailun vuoksi Suomen parhaiden lintualueiden pesimäaikaisia suojelupistearvoja (Suomen ympäristökeskus 1996). Ne eroavat laajuudeltaan, eliömaantieteellisesti, osin lajistollisesti ja elinympäristötyypeiltäänkin Vuotoksen suunnitellusta allasalueesta, mutta vertailu kertoo, että Vuotoksen suunnitellun allasalueen kokonaisarvo linnuston pesimäalueena vastaa erittäin arvokkaina pidettyjen lintualueiden kokonaisarvoja.
| Kohde | Pinta-ala (ha) | Suojelupistearvo |
|---|---|---|
| Martimoaapa, Simo | 12151 | 4006 |
| Palvinsuo, Ilomantsi | 9097 | 3229 |
| Veittiaapa, Kuivaniemi | 2251 | 1279 |
| Kauhaneva, Kauhajoki | 3191 | 1384 |
| Liminganlahti, Liminka | 10000 | 1247 |
| Siikalahti, Parikkala | 358 | 255 |
| Vuotos | 24200 | 2113 |
Suojelupistemäärän kaava perustuu dos. Risto A. Väisäsen (Helsingin yliopisto) kehittämälle mallille. Tämä teksti perustuu tutkija Pekka Räinän kirjoitukseen 14.2.1996 ja Markku Mikkola-Roosin kirjoitukseen Linnut-lehdessä 3/1996.
Lintututkija Dick Forsman kertoo Helsingin Sanomissa 5.3.00 lintumatkailusta Vuotosalueelle:
"´Avonaisia aapasoita ei Länsi-Euroopassa ole Suomen lisäksi kuin muutama Ruotsissa.´ Vetiset aapasuot ovat parhaita pesimäsoita, sillä niiden keskellä linnut ovat turvassa. Mikään ei pääse lähestymään niitä huomaamatta. Näillä soilla pesii monia sellaisia lajeja, joiden Euroopan kokonaiskannasta valtaosa pesii Suomessa - ja suuri osa juuri altaan alle jäävillä soilla. Tällaisia lajeja ovat laulujoutsen, metsähanhi, haapana, tavi, jouhisorsa, tukkasotka, uivelo, sinisuohaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, mustaviklo, valkoviklo, liro, suopöllö, pohjankeltavästäräkki, pohjansirkku ja pikkusirkku. ... ´Sähköä voi ostaa rahalla. Mutta kun tällainen luonnonympäristö menetetään, sitä ei saa millääm takaisin´. Forsman on vuosikausia kuljettanut ulkomaisia lintuharrastajia juuri näillä soilla Keski-Lapissa. Forsmanin opastamat keskieurooppalaiset ihmettelevät Suomessa tyhjiä teitä, ihmisten vähyyttä ja - erityisesti soita. Soiden aukeus ja hurjuus ihmetyttää, ja lintujen runsaus on heille käsittämätöntä."
Lisätietoja
http://www.birdlife.fi
kuvia linnuista
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos
http://kemijoki.fi
Marjatta Näätänen
dos.
matematiikan laitos
HY